Merelle tuijottelu tekee hyvää. Kirjoitin ylioppilasaineen nimeltään Oivalluksen ilo aika kauan sitten. Eilen luin Frank Martelan kirjaa A Wonderful Life – Insights on Finding a Meaningful Existence tuijotellen kallion päältä merelle. Illalla osallistuin kansainväliseen webinaariin The Coaching Summit 2020 samoissa maisemissa terassin löhötuolissa istuskellen. Jim Dethmer kertoi tietoisuuden neljästä tasosta ja säteili hyvää energiaa. Lopuksi keskustelussa kanssani oli muutama ihminen eri puolilta maailmaa ja hetkessä oli jotakin maagista.
Yön aikana ajatukset jatkoivat synteesiään ja aamulla heräsin kirjoittamisen kutsuun. Onni ei ole ikuista eikä sitä ihan kauheasti kannata tavoitella. Kilvoittelu omien ajatusten tiivistämiseksi oivalluksiin ja hyvän olon jakaminen toisten kanssa tuo merkityksellisyyttä omaan elämääni. Kummasti tuo merkityksellisyys laajenee myös lähipiiriin. Ainakin koira on näyttänyt nauttivan hetkistään enemmän kuin koskaaan ja on nukkunut autuaallisena vieressäni hyvän energian kentässä.
Mitä sitten oivalsin? Mitä tahansa ajatusta voi pohtia suhteessa neljään tietoisuuden tasoon:
1. Elämä tapahtuu minulle Kenen vika tämä on?
2. Minä teen elämäni Mitä voin oppia? Mitä tahdon luoda?
3. Elämä kulkee kauttani Teen yhteistyötä elämän tapahtumien kanssa.
Mitä elämä haluaa minulta? Mikä on elämäntehtäväni?
Olen avoin ja vapaa rajattomille mahdollisuuksille
4. Olen ja elän Ei enää kysymyksiä. Kokemus yhteydestä.
Elämän aikana syntyneet oivallukset ja koetut kokemukset, Frankin kirjan ajatukset ja yhteys ihmisiin pallon toisella puolella upean luonnon keskellä veivät hetkeksi tasolle 4.
Yksi omista kutsumuksistani on auttaa ihmisiä kokemaan samaa selkeyttä, rohkeutta ja yhteyttä mitä ajoittain olen onnistunut maistamaan. Pelko ja katoavaisuus ovat läsnä mutta ne voi hyväksyä ja niiden voima katoaa.